Taas silmätulehdus

Tiistaina olin sitten A:n kanssa lääkärissä silmätulehduksen takia. Saatiin antibioottia ja se on ollut eilen ja tänään isovanhempien luona hoidossa ettei tartuta muihin eskarissa. Ei se ole kyllä kivaa laittaa niitä tippoja. Kahtena aamuna se on herätetty, kun ollaan yritetty laittaa niitä sen vielä nukkuessa ja eihän se enää siihen aikaan niin syvään nuku etteikö heräisi. Syynä siihen ettei olla odotettu, että se itsekseen heräisi on se, että yksin niitä on sille mahdoton laittaa jotenka se on pitänyt saada pois päiväjärjestyksesta ennen sen heräämistä. Nyt alkaa ollakin ihan hyvän näköiset ne silmät ja huomenna saakin mennä eskariin. Ehtii vielä treenata joululauluja Lucia-juhlaa varten, joka on maanantaina eskarissa.
Sanoja tulee enempi ja enempi (viime aikoina lähinnä ruotsinkielisiä, mutta eiköhän ne suomalaisetkin sanat esille putkahda kun mennään Suomeen ja kuulee enempi sitä ympärillään, ei siis vaan multa). Viikonloppuna se yllätti isänsä sanomalla "akta dig" ja heristämällä sormea kun se sitä kehotti olemaan varovainen sängysta alas kiivetessä. Muita sanoja mitä se sanoo on "groda" eli sammakko, "grill", "gris" eli sika, titityy, "nycklar" eli avaimet, "cykla" eli "pyörä" (niin siis pyörähän on "cykel" ruotsiksi, mutta se nyt vaan sanoo enempikin"cykla"), "bil", "traktor", "haloo", "bajs". Sitten se rakastaa tiikereitä (ja haita, tunnistaa ja sanoo hienosti haj) ja tänään kun sillä oli vaikea nukahtaa niin murisi kun tiikeri ja piti pehmo-tiikeriään sylissä. :) Sai sitten nukahtaa meidän sänkyyn kun sen oli tosi vaikea rauhoittua omaan sänkyyn (sain sitten katevästi laitettua sille ne tipatkin ennen omaan sänkyyn siirtämistä, hihi).

Nuorena alkaa -han börjar redan som ung

vähän tuoreempia kuvia

Yritettiin järjestää joulukorttikuvaa...

Femte dagen! -Viides päivä!

Jiiihaaa! Han är på föris femte dagen i veckan. Såååå sköönt och idag var det inte alls hemskt att bli lämnat, kanske hade alla roliga nya prylar som förisfröknen ställde ut ngt med det att göra. Lite sand/vatenlekar fanns uppriggade och några vida koner med bollar som de kunde undersöka former och rörelse antagligen. Jag skulle haft kamera med mig så jag kunde tagit en bild men nu hade jag inte det. Där lämnade honom, jag vinkade efter mig och han tittade en stund och vände sig sedan om för att påbörja leken (hoppas jag). :)

Niin, siis tänään tulee täysi viikko eskarissa täyteen, jipppiii! Aivan mahtavaa ja tänään ei ollut jättö edes vaikeaa, ehkäpä niillä hauskoilla leluilla/välineillä joita eskariope laitto pihalle ja valmisteli päivän touhuja oli jotain tekemistä asian kanssa. Se tuntui jo alkuun kiinnostuneelta niistä kun tultiin siihen pihalle (katsoi ja hymyili). Ne valmisteli hiekka/vesileikkiä ja pari suppiloa (ilman reikää) ja palloja, kaippa tutkiakseen muotoja ja liikehdintää. Olis pitänyt olla kamera mukana niin olis saanut kuvan, mutta kun ei. Sinne se sitten jäi, mä vilkutin perääni ja se katsoi hetken ja kääntyi sitten aloittaakseen leikin.

Inlägg från 7/10 - 7. lokakuun jutut

"Känner du dig ful, äcklig och allmänt värdelös och tycker att blåmärken är en del av vardag. Då har du antagligen utsatts för ett allvarligt brott. Kontakta polisen för anmälan." Ungefär så stod det på insidan av skåpet i omklädningsrummet på gymmet upptäckte jag idag. Det var väl informativt tyckte jag men tänkte inte så mycket mera på det eftersom jag inte kände igen mig i det. Sedan när jag promenixade hemåt så såg jag ett löpsedel där det stod "Kvinnomisshandel –det vanligaste brottet bland polismän." Hmm, tänkte jag, vilket sammanträffande. Hur ska jag nu tänka kring den där annonsen på skåpsdörren. Är det så att polisen söker efter flera slagpåsar att avverka, eller?... Nåväl, bara liten reflektion jag gjorde i förmiddags. Egentligen ska jag väl skriva om min lilla stjärna som nu har lyckats avverka tre dagar på förskolan den här veckan och vi siktar på att faktiskt lyckas ha honom där varje dag den här veckan, hoppas hoppas. Han trivs som vanligt fast nu har han börjat med att faktiskt bli ledsen när jag lämnar honom. Även om jag önskade lite känslor tidigare så är det faktiskt inte kul att se honom ledsen. Sedan brukar jag hinna höra att lugnar ner sig snabbt, vilket en förisläraren bekräftade idag på kvartssamtalen. Hon sa att det brukar gå över på ca 30 s och sedan brukar han vara nöjd för det mesta. Idag höll han på med lite hinderbana prylar när jag hämtade honom idag. Jag lät honom leka kvar lite längre stund och passade på att säga det jag hade glömt att säga under kvartssamtalen. Igår hämtade hans farfar honom för jag var själv i Uppsala för att träffa gamla kollegor. Jag skulle möta dem i Vasaparken efter Uppsala utflykten och dit riktade jag mina steg när jag hade parkerat bilen. Jag såg dem från ganska långt håll och de höll till invid sandlådan. A räckte ngt till sin farfar och visade saker. Sedan när jag stod ungefär en meter ifrån och de hade fortfarande inte upptäckt mig så hade nog A tänkt att kliva ner i sandlådan och för att kunna möjliggöra det skulle han slänga ner hinken och spaden som han hade i händerna för att själv följa efter. Men så råkade han göra de bredvid en kille (antagligen ngns pappa) som tänkte vara hjälpsam och plocka upp hinken igen. A tog emot men bara för att slänga ner den igen för han skulle ju ner och leka i sandlådan. Återigen åkte de upp och han slängde ner dem. Då såg A's farfar mig och den leken avbröts en kort stund då farfar tyckte att A skulle få hälsa sin mamma. Han fick vända på honom och då fick han syn på mig bara för att vända sig om igen och rikta färden ner i sandlådan för det var ju dit han skulle trots den där pappan som skulle envisa sig om att ta upp hans hink och spade. Sedan gungade han och åkte rutschbana. Ngt som var helt klart var att farfar var bäst just då och mamma kunde hålla sig bakgrunden, gärna för mig för jag tyckte att det var roligt att se på de två hålla på.
"Tunnetko itsesi rumaksi, allöttäväksi ja yleisesti turhaksi ja luuletko mustelmien kuuluvan arkeen. Olet todennäköisesti joutunut vakavan rikoksen uhriksi. Tee ilmoitus poliisille." Suurinpiirtein niin luki lapussa joka oli salin vaatelokeron ovessa. No oli kai hyvä ilmoitus ajattelin sen kummemmin sitä miettien kun en tuntenut itseäni siinä. Sitten kävelin kotiin ja matkalla törmäsin sitten lööppiin missä luki: "Naisen pahoinpitely- tavallisin rikos poliisimiesten keskuudessa". Hmm, ajattelin, olipahan yhteensattuma. Mitenkäs sen ilmoituksen siellä ovessa nyt tulkitsis? Olisikohan mahdollisesti niin, että poliisi hakee uusia "nyrkkeilysäkkejä" josko vanhat jo kyllästyttää…? No joo, ihan vaan pieni huomio tältä aamulta. Oikeastaanhan mä ajattelin kirjoittaa omasta tähdestäni joka on tällä viikolla jo ollut kolme (no nyt neljä) päivää eskarissa ja tavoitteena olisi saada ihan täysi viikko kasaan, toivossa on hyvä elää. Se viihtyy siellä oikein mainiosti vaikkakin se on alkanut reagoimaan siihen kun mä jätän sen sinne eli tulee suru puseroon. Olen tosin huomannut, että kun oven on sulkenut niin aika äkkiä huuto loppuu, ja tämänpäiväisessä "varttikeskustelussa" myös eskaritäti sanoi että 30 s:n sisällä kyllä menee ohi ja jo alkaa touhu. Tänään se touhus esterata systeemien kanssa kun saavuin sitä hakemaan. Annoin sen leikkiä pidempään kun yleensä hakiessa ja sanoin samalla sen mitä olin unohtanut sanoa aamun keskustelutuokion aikana.Eilen sen haki isänisä kun itse olin Uppsalassa moikkaamassa vanhoja työkavereita. Oltiin sovittu, että tulen Vasaparkeniin ja sinnehän mononi suuntasinkin kun olin saanut auton parkkiin. Näin ne aika kaukaa ja ne oli hiekkalaatikon kupeessa ja A ojensi jotain isoisälleen ja näytti sille jotain. Kun sitten olin noin metrin päässä ja kumpikaan ei ollut edelleenkään nähnyt mua niin seisoin vain siinä tarkkailemassa. A asteli hiekkalaatikon reunalle ja heitti käsissään olleet ämpärin ja lapion hiekkalaatikon ja oli varmaan ajattellut mennä itse perässä, mutta se ei ollut ottanut laskelmiin sitä miestä joka istui siinä ihan vieressä. Se kaveri oli ystävällistä sorttia ja ajatteli sitten olla avulias ja nosti ämpärin ja lapion hiekkiksestä ja ojensi ne A:lle. Se katsoi sitä hetken ja otti ne vastaan ainoastaan heittääkseen ne takas hiekkikseen. Eikös ne tullut taas takasin ylös sieltä ja A toisti tekonsa, varmaankin ajatellen "eikö se nyt tajuu, että ne kuuluu olla siellä hiekkalaatikossa ja jos vaan annat niiden olla rauhassa niin näät, että mä meinasin mennä perässä". No sitten H näkikin mut ja keskeytti ämpäri-lapio konfliktin ja meinas, että A:n pitäis moikata mua. No se näki mut ja katsoi ja kääntyi takaisin mennäkseen hiekkalaatikkoon, koska sinne se oli menossa ja olisi jo jos se "ystävällinen" kaveri ei olis sotkenut sen menoa. Sitten keinuttiin vähän ja laskettiin liukumäkeä. Yksi asia oli ihan varma, just sillä hetkellä isoisä oli paras ja äippä sai ihan hyvin pysyä pois tieltä, ja eihän mulla mitään sitä vastaan ollutkaan, mukava nähdä niiden kahden touhuavan.

Bilder från en annan lekpark. Kuvia toisesta leikkipuistosta.

Pussar -Pusuja

Imorse på hade jag A i bärsele till förskolan. Han släpade den till mig själv och jag tänkte -varför inte. Jag försökte få honom att gå en bit själv men han hade ingen lust med det så resten av vägen bar jag honom i famnen. Han tyckte det var mysigt och jag passade på att be om en puss och jag fick det!!! Och en till ngt senare och flera på kvällen. :)))) När jag skulle lägga honom så fick jag sista pussen (ja, det är kanske inte riktigt en puss som man tänker med putande mun utan snarare körde han den franska varianten med öppen mun fast utan tunga, men det är väl så de små liven pussas). Farmor och farfar var förbi en stund, fikade och lämnade lite saker som vi hade glömt på landet. Det tyckte vi var roligt.

Tänä aamuna kannoin A:n esikouluun rintarepussa, jonka se itse raahasi mulle jolloin ajattelin, että no mikäs siinä. Yritin saada sitä kävelemään hieman itse matkalla, mutta ei sitä oikein huvittanut, jotenka kannoin sitä sitten sylissä lopun matkaa. Sen mielestä se oli mukavaa ja käytin tilaisuuden hyväkseni ja pyysin pusua ja mä myös sain sen!!! :) Ja hieman myöhemmin vielä toisen ja useamman illalla. :))) Nukkumaan menessä sain vielä viimeisen pusun (nehän on sellaisia suu-auki pusuja, mutta eikös ne vähän niin pussaa). Isovanhemmat kävi myös illalla tuomassa vähän tavaroita, mitä meiltä oli jäänyt mökille. Keitin kahvit ja ne sai hetken touhuta A:n kanssa. Se oli mukavaa.

klängig -ripustautuva

Idag hade varit ungefär som igår med att han hade varit lite ledsen när han väl uppfattade att jag faktiskt hade gått (han får väl börja vara lite uppmärksam, det är ju inte riktigt så att jag smyger iväg...). Men det blir bra om han får vara hos ngn av fröknar. När jag hämtade honom så var de ute och han såg inte mig direkt så jag passade på att titta en stund vad han hade för sig. Han var tillfreds med livet och höll på å knata omkring. Blev fotograferad av fröken och satt på huk. Sedan såg fröken mig och jag hälsade på henne. Hon sade till honom att mamma var där och då såg han sig om och fick syn på mig men även en kabelrulle som då vann och han gick efter den. Men han ville visa för mig hur han lekte så det var nog inte så att han struntade i mig utan att han ville visa för mig vad han har fått göra. Efter ca. fem minuter när snurren hade snurrat iväg tyckte han att det var läge att ge mamma en kram. Även idag hade allt gått bra. På kvällen hemma var han väldigt klängig och skulle vara i famnen eller så gnällde han. Han fick ta en liten tupplur också för han hade bara sovit i 50 minuter.

Tämä päivä oli suunnilleen niinkuin eilinen siinä mielessä, että sillä oli tullut suru puseroon vasta jonkin ajan kuluttua siitä kun minä lähdin, mutta oli sitten mennyt ohi sai olla sylissä. Kun menin sitten hakemaan niin ne oli ulkona ja se ei nähnyt mua heti jotenka päätin seistä ja vaan katsella hetken sen touhuja. Se tuntui olevan tyytyväinen elämään ja käveli ympäriinsä. Yksi hoitajista otti siitä kuvia ja se kävi sitten kyykkyyn. Hoitaja näki sitten mut ja mä moikkasin sitä. Se kertoi A:lle, että äiti oli tullut joilloin A katseli ympäriinsä ja näki sitten mut. Näki samalla kaapelirullan joka oli selkeästi mielenkiintoisempi. Se lähti sen perään ja rupesi tutkimaan sitä. Se katsoi mua ja sanoi jotain omalla kielellään ja halusi selvästi, että mä otan osaa sen leikkiin ja meninkin sinne. Sillä oli ollut taas pääpiirteittäin hyvä päivä. Illalla sitten kotona se oli aika riipuvainen ja halusi syliin ja jos ei päässyt niin valitti. Aika paljon valitusta illan mittaan, joo. Sai ottaa tirsat vielä iltapäivällä kun ei ollut nukkunut kuin 50 min.

Själv på förskolan -itsekseen esikoulussa

Idag var alltså A:s första dag på förskolan utan sin mamma. Vi gick dit på morgonen som vanligt. På vägen dit sade jag till honom att idag ska mamma inte var med under dagen utan att han fick utforska förskolan själv. Han koncentrerade sig på bussar som passerade. Framme på förskolan möttes vi av en av lärarna som tog emot oss med ett leende på läpparna. Jag tog av A jackan och han började redan ge sig iväg inåt. Läraren tog upp honom då och tog av honom skorna. Sedan fick han en puss på kinden och vi sa hejdå. Han var mer fokuserad på att gå in, förstod nog inte att jag skulle gå fast jag öppnade dörren och gick iväg. Så det var ju smärtfritt att lämna honom. Jag gick iväg till arbetsförmedlingen och anmälde mig arbetslös. Fick handlingsplan med en massa tider för diverse uppföljningar och faktiskt en hel del info om hur saker och ting numera fungerar (verkar rätt bra förutom det faktum att man numera har hela landet som arbetssökningsområde, och att man har små barn hemma utgör inte anledning till att begränsa området, visst). Framkallade 22 bilder på nära och kära för att göra en album till A att ha på förskolan och klistrade dem på papper samt skrev lite informativ text på dem. Handlade lite på Åhlens och blev av med kameran. Skit också. Lyckligtvis hade jag tömt minneskortet precis igår kväll på alla bilder (bla A:s födelsedagsbilder och de första dagarna på förskolan). Det kan man säga var en jävla tur det för hade jag inte laddat över bilderna igår och blivit av med den, då hade jag varit riktigt ledsen. Själva kameran går ju att ersätta.
Strax efter halv tre gick jag sedan för att hämta honom och där satt han vid mellisbordet nöjd och åt på en macka. Han verkade haft det bra och enligt personalen så hade han varit lugn och fin förutom en kort episod på förmiddagen då han hade varit lite ledsen, som sedan gick över ganska snabbt. Han hade ätit bra och sovit drygt en timme. För att vara den yngsta skötte han sig galant. Ska noteras att jag hann inte skriva klart igår så därför blir tidssyftningen lite fel men live with it. Imorse visade han inte heller några ledsenhets tecken fasten det var flera av de andra som fortfarande var lite ledsna för att de hade blivit lämnade där. Spännande med rapporten på em.

Niin eilen oli siis pikkumiehen eka päivä itsekseen esikoulussa. Käveltiin sinne ihan normaalisti aamulla. Matkalla sanoin sille sitten, että tänään äiti ei jääkkään sinne vaan, että A saa tutkia esikoulua ihan itsekseen. Se keskittyi ohi ajaviin linja-autoihin. Kun päästiin perille niin meitä oli vastassa hymyilevä täti joka otti meidät vastaa. Otin A:lta takin pois ja se oli jo menossa täyttä päätä sisälle kun piti jarrutella jotta saisi kengät pois. Esikoulunope otti sitten A:n syliin ja otti siltä kengät pois. Annoin sille sitten suukon poskelle ja sanoin moikka. Sillä oli mielenkiinto muualla ja halusi vaan sisään vaikka näkikin (jos sitä edes kiinnosti), että olin lähdössa. Eli se jättö menikin ihan kivuttomasti.
Lähdin siitä sitten työkkäriin ilmoitautumaan. Sain sieltä sotasuunnitelman ja kasan aikoja jolloin tarvii taas antaa kuulua itsestään. Sain myös ihan hyvin tietoja eri vaihtoehdoista ja, että on mahdollisuus saada jonkin näköinen "valmentaja" joka auttaa työnhaun tehostamisessa. Jatkoin matkaani fotoliikkeeseen kehittämään 22 kuvaa läheisistä A:n esikoulualbumia varten. Sieltä syömään ja shoppailemaan. Onnistuin sitten hävittämään meidän järjestelmäkameran, harmi. Tosin sanottakoon siinä olleen onnea onnettomuudessa, koska olin juuri edellisiltana siirtänyt kuvat koneelle ja tyhjentänyt muistikortin, onneksi! Muuten olis mennyt A:n synttärikuvat ja ekat esikoulukuvat. Sitten vasta olisikin v...ttanut. Kameran voi kuitenkin aina korvata.
Sitten vähän jälkeen puolikolme menin hakemaan murua ja siellä se istui tyytyväisenä välipalapöydässä ja mutusti leipää. Eipä juuri reagoinnut mun tuloon lainkaan, ei liikkuttanut evääkään. Vähän pistää miettimään hattaisko sitä jos mä häviäisin kun ei se ole koskaan juuri välittänyt mitään mun menosta, hmmm. Tuntui viihtyneen ja henkilökunnan mukaan se oli ollut ihan rauhallisena paitsi pientä hetkeä aamupäivällä ja oli syönyt hyvin ja nukkunut reilun tunnin. Ollakseen ryhmän nuorin niin se suoriutui päivästä aivan kybällä. Eipä se tänäaamunakaan juuri tuntunut sitä liikkuttavan kun mä lähdin. Tällä kertaa sen huomio kohdistui niihin muihin lapsiin joista osa oli vielä surullisia vanhempien lähdön jälkeen. Olin huomaavinani jo selkeää itsenäistyneisyyttä siinä illallispöydässä muuten eilen. Se otti nimittäin mukin tomerasti käteen ja joi itse siitä vaikka on sillä se muki aikaisemminkin ollut, mutta ei sitä ole kiinnostanut vaivautua nostamaan sitä suulle ja kallistaa. :)

Feber -kuumetta

En jobbig natt bakom oss med gråt och ledsenhet. Han fick sova hos oss delar av natten. På morgonen kändes han varm och jag mätte febern till 38.2 grader celscius. Därmed var det bara att ringa in och meddela att vi tyvärr måste stanna hemma sista inskolningsdagen. Snopet. Han verkar ju ha trivts bra på dagis och nu känns det som att man kommer att halka bakåt lite. De skulle diskutera hur vi ska göra när A kommer tillbaka efter tillfrisknad. Kanske att jag lämnar honom men att det blir en kort dag. Vi får se. Hittills han har ätit rätt så bra (lunchen verkade inte vara favoriten, broccoli verkar ta emot lite, den spottar han ut nämligen). Generellt har han börjat skicka ut saker ur munnen mycket mera än förut så jag antar att han har börjat bilda en uppfattning om vad som är gott och vad som inte är fullt så gott som en del annat. Igår åt han blodpudding för första gången på dagis (fick stoppa in vissa bitar flera gånger men den gick ner till slut). Att somna gick betydligt bättre dag två också även om det tog en stund, men han var lugn för det mesta. Jag tog inte med mig kameran igår vilket jag ångrade ca. 5 min efter att vi hade kommit till förskolan, för där höll han på att putta på en dockvagn tillsammans med en tjej från gruppen efter att hon hade hjälpt honom ta upp vagnen (som han hade vält tidigare). Det såg hur gulligt ut som helst. Egentligen var det nog så att hon hade tänkt att ta över vagnen men han hängde på och tog tag i andra handtaget och efter en stund så släppte hon och A var herren över vagnen igen. De ska nog bli bra kompisar de två. Hon verkar hur gullig och rolig som helst. Till ex. när hon vaknade från tupplur ungefär samtidigt som A så gav hon ett stort leende och glatt HEJ! till alla omkring. Och hon slår sig mest också, men hon är lika glad för det, det är framåt som gäller.

Aika työläs yö takana. Itkua ja hampaiden kiristystä ja A nukkui ajoittain meidän välissä vaikkakaan siinä ei kyllä tainnut nukkua kukaan kovin hyvin, ei ainakaan vanhemmat. Aamulla sainkin sitten mittariin lukemat 38.2 astetta celciusta ja ei auttanut kun soittaa esikouluun ja ilmoittaa asia. Näin ollen meidän kolmas sopeutumispäivä jäi siihen. Ne sano keskustelevansa miten tehdään sitten kun tullaan takaisin, ehkä niin, että jätän A:n aamulla mutta en kuudeksi tunniksi vaan lyhyemmäksi ajaksi (ehkä vähän tilanteesta riippuen). Tuntuu vähän kun otettais takapakkia nyt, sekin kun tuntuu viihtyvän siellä hyvin, katellaan. Tähän mennessä se syönyt ihan ok, mitä nyt syljeskeli parsakaalit ja muut kastikkeen höysteet pihalle, ei tainnut olla hyvää ainakaan tänään. pastaa se kyllä söi kun jätin tortellinit vielä pienetämättä niin se oli vielä viihdyttävää, kun sinne pysty työntää sormen sisälle ja niihin pystyi puhaltaa, mutta meni sinne suuhunkin jokunen ennen leikin alkua. Se on muutenkin ruvennut hylkimään tiettyjä ruoka-aineita, mitkä tulee sitten paluupostissa suusta ulos. Kai sen maku on nyt sitten alkanut valkkaamaan suosikkeja. Edam juustosta se tykkää kun hullu puurosta, leipä jää syömättä ottaa vaan juuston päältä. :) Eilen se söi esikoulussa veripuddingia (eli kai sen vois verilettuihin rinnastaa, täällä ne vaan tekee siitä isomman palan ja siitä sitten leikataan siivuja ja paistetaan pannulla, tosin nämä taisi olla uunissa paistettuja). Nukahtaminenkin sujui paljon helpommin eilen kun eka päivänä vaikka siihen meni oma aikansa, mutta pysyi rauhallisena. En ottanut kameraa mukaan eilen ja kaduin sitä n. 5 min sinne esikouluun tulon jälkeen, kun A niin nätisti työnsi nukenrattaita yhden ryhmän tytön kanssa. Se tyttö oli auttanut sitä nostaa vaunut ylös kun se oli onnistunut kippamaan ne kumoon. Mä luulen, että se oli oikeasti ajatellut pölliä ne A:lta, mutta A vaan rauhassa tarttui toiseen kahvaan ja työnsi sen tytön kanssa. Kai se sitten totes, että ei se A varmaan päästä irti ja luovutti. Mutta kyllä se oli herttaisen näköistä. Eiköhän niistä tule ihan hyvät kaverit. Se tuntuu olevan tosi suloinen tyttö esim kun se heräs päikkäreiltä suunnilleen samaan aikaan kun A niin se katseli hetken ympärilleen ja hymyili sitten isosti kaikille ja sanoi kirkaalla äänellä HEJ! ja se tyttö kolhii itseään eniten (eilenkin kaatui ja naarmutti vasemman posken ja otsan asfalttiin ja siinä oli vanhatkin naarmut vielä näkyvissä, reppana. Kun me oltiin tutustumassa maanantaina niin siltä jäi sormet vähän oven väliin, ei siis mitään pysyvää vammaa, mutta taisi vähän sattua) ja silti aina hyvällä tuulella, eikun meno päällä.

Första förskoledag -Eka esikoulupäivä!!!

Det var länge sedan sist, men nu måste jag bara skriva. Vi började inskolningen på förskolan idag. Det hela började med gruppfoto och A skötte sig jättefint, han fick sitta högst upp på ett bord. Jag var lite orolig en stund men han satt lungt och fint hela tiden (undrade nog mest över hela tumultet och den ngt "galna" fotografen, hon var jätte duktig på att få barnens uppmärksamhet och fixade fotosessionen blixtsnabbt, ett under med tanke på att några var lite lessna till en början och andra ville inte riktigt sitta still...). Sedan fick vi gå in med några andra och åt lite förmiddagsfrukt. Förskoleläraren fick jobba en del för att få barnens uppmärksamhet, mycket sång och hojtande. Men glad var hon hela tiden. Fick höra att hennes mor var finsk. Det är totalt tre fröknar (man får egentligen inte kalla dem så men det är enklare just nu) och två av dem har finska föräldrar (dock verkar det som att de inte talar finska eller lite oklart). Sedan försvann han iväg till en lekhörna med legos och klossar. Där höll han på å pyssla med ett annat barn och efter en stund var alla där och grejade med legos och allt möjligt. Han blev puttad av en lite äldra tjej men tog det coolt. Tjejen blev tillrättavisad av fröken (vänligt men bestämd). Jag satt vid sidan av och iaktog och fotade. Vid ca. elva var det dags för mat men innan dess var det samling och sång. A åt ganska bra och det gick rätt så bra för honom att sitta på stolen också (ville inte riktigt hela tiden men han åt upp allt jag hade lagt upp åt honom med lite hjälp). Det var kyckling med ris och kokta grönsaker. Sedan skulle alla gå å lägga sig och det var intressant med tanke på att A är van vid att somna själv i sin säng. Nu skulle ju alla 9 barn gå å lägga samtidigt på samma täcken och dela filtar. Han var inte alls redo att sova och var lite bråkig och ville inte ligga still. Han grät rätt ordentligt och jag var orolig att han skulle förstöra för allihopa men på ngt sätt lyckades de somna förutom en kille som körde igång världens bråk när en fröken skulle ut och han fick inte följa med. Där stod han och gallskrek och halvsov. Lyckades lugna ner A också och han somnade till slut trots skrikande grabben. När A väl hade somnat gav även sista upp och stupade. A sov väl drygt en timme eller så och jag var nöjd med det. Efter lite lek och mellis fick vi gå hem. Det gick riktigt bra tycker jag.

Johan siitä on pitkä tovi kun on viimeksi tullut kirjoitettua, mutta nyt on ihan pakko. Tänään aloitettiin sitten esikoulutreenit (kolme päivää kestää ja sitten sen olis tarkoitus olla siellä ihan itse max. 6 h päivässä). Koko hommahan sitten alkoi ryhmäkuvalla ja A hoiti sen ihan viileesti niin kuin yleensä. Se sai istua ylimpänä pöydällä. Olin hetken hieman huolissani mutta hyvin se pysyi siinä rauhallisena (ihmetteli lähinnä ympärillä olevaa hälinää ja sitä hieman "hullua" kuvaajaa, joka muuten hoiti homman kotiin tosi hyvin ja vielä nopeasti, ihme ottaen huomioon, että osa lapsista oli alkuun itkuisia ja toiset ei olis millään pysynyt paikallaan...). Sitten saatiin hetken ulkoleikin jälkeen mennä sisälle muutaman muun kanssa. Siellä A sai sitten aamupäivä hedelmää open laulun ja hihkuilun kannustamana. Oli sillä hommaa pitää lasten huomio itsessään, mutta jotenkin se onnistui ja koko ajan iloisena (samalla kun se rupatteli meidän kanssa, selvisi, että sillä on suomalainen äiti). A kummasteli meininkiä jonkin verran. Siellä on kolme opea ja kahdella niistä on suomalaiset äidit, mutta mun käsittääkseni ne ei puhu paljon suomea, tosin se on hieman epäselvää. Sitten A hävisi yhteen lekkinurkkaan leikkimään legoilla yhden toisen lapsen kanssa ja hetken päästä siellä oli kaikki. Yksi tyttö tönäsi sen nurin ja meinas alkaa talloa sitä, mutta ei se ollut siitä moksiskaan ja tyttö sai nuhtelut opelta. Minä seurasin vierestä ja otin kuvia. Sitten n. kl. 11 oli lounaan aika ja A söi ihan kohtalaisesti ja tyhjensi lautasen tosin avun kanssa (eli ei ihan kaikkea itse lapannut suuhun). Hyvin se istui tuolillakin vaikkakin ei ihan koko aikaa. Tarjolla oli siis kanaa, riisiä ja keittetyjä vihanneksia. Sitten olikin aika lähtee nukkumaan, mikä olikin mielenkiintoista ottaen huomioon, että meidän herra on tottunut nukkumaan itsekseen omassa sängyssä tai vaunussa ja nyt se jakokin koht. pienen tilan 9 muun lapsen kanssa, jotka myös yritti rauhottua nukkumaan. Siinä meni oma aikansa kun A ei ollutkaan ihan valmis nukkumaan. Itkua ja hampaiden kiristystä, mä jo huolestuin, että se aiheuttaisi yleisen kaaoksen, mutta kyllä ne muut vaan nukahti paitsi yksi poika joka sitten aloitti oman konsertin kun yksi opeistä poistui huoneesta. Siinä se sitten seisoi ja huusi ja puolinukkui. A:kin sitten rauhottui ja nukahti huudosta huolimatta. Kun A oli nukahtanut niin viimeinenkin luovutti ja kellahti nukkumaan. Reilun tunnin taisi nukkua ja hetken leikin ja liidun syönnin jälkeen saatiin välipalaa ja sitten olikin aika lähteä kotiin. Oikein hyvin meni eka päivä.

Stapplande steg - Horjuvia askeleita

Datum var 11/6-09 A 9 månader och 12 dagar gammal. Filmen tog såååå lång tid att ladda upp så jag avbröt och ska undersöka hur jag kan göra filen mindre.

Päivämäärä 11/6-09 A 9 kuukautta ja 12 päivää vanha. No videon lataamiseen olis mennyt ikuisuus, joten katkaisin ja yritän selvittää miten saan tiedostosta pienempää

Tidigare samma dag var min yngsta brors familj på besök, jätte trevligt. :)

Aikaisemmin samana päivänä oli nuorin veli perheineen kylässä, mukavaa. :)

Finland igen- Suomi toistamiseen

Var å hälsade på min kära mor och min kära tvillingsyster i Finland förra veckan med Alfred. Vi lämnade pappan hemma för att jobba arslet av sig, fast det var kvar när vi kom hem så jag vet inte. ;) Det var riktigt mysigt i alla fall. Vi hade så’n himla tur med att syrran hade semester. Flyget gick bra, Alfred var inte alls blyg mot syrran eller mor och trivdes med alla djur. Mor har ju tre katter och syrran fyra hundar av varierande storlek. Alfred tyckte om allihopa även om vissa var lättare att närma än andra. En av katterna fick han peta på rätt duktigt och han tyckte bara att det är väl lite onödigt att peta in fingrar i ögonen på honom men gjorde inte annat en drog huvudet lite bakåt för att behålla ögonen. Och efter ytterligare lite stickande med fingret och lite halvvilt klappande så var han tvungen att inse att han faktiskt måste flytta på sig om han ska få ungen att sluta (det bör noteras att jag sade till Alfred att ta det lungt vilket han gjorde till viss grad dvs lät bli att ta tag om håret och dra). Vi hängde med till hundparken också och Alfred var helt förundrad över hur många och olika sortens hundar det finns, men fann sig tryggt i mammans famn i bärselen. Vi hade jättefint väder och var ute rätt mycket, gungade och lekte i sandlådan. Givetvis så bastade vi också, inte mindre än två gånger. Efter första gången fick han gå upp till sin moster så jag fick basta ordentligt själv.
Vi besökte även Högholmen med min gamla vän Ulla och hennes söta lilla dotter Sonja-Olivia på 2 år (har tyvärr inga bilder för betteriet på kameran dog innan, kanske om Ulla mailar ngt). A begrep väl så där över djuren, men såg ändå lejonen (med ungar), en påfågel, några lustiga klövdjur (osäker om det var det men de var rätt stora och kunde ha klövar), flamingos och dvärg manguster (de tyckte han var roligast, kanske för att man kom ganska nära och så gjorde de saker). Jag såg lite mer och försökte visa honom men insåg att det var nog för svårt på grund av djurens placering och kamouflage.

Niin, tulipa käytyä Suomessa mennellä viikolla moikkaamassa rakkaita äitiä ja kaksoissiskoa pikku Alfredin kanssa. Jätettiin sen isä kotiin paiskimaan töitä. Meillä oli oikein mukavaa ja oikein mahtava tuuri kun sisko oli vielä lomalla. Lennot meni hyvin eikä Alfred arastellut yhtään siskoa tai äitiä ja nautti kaikista eläimistä. Äitillähän on kolme kissaa ja siskolla neljä vaihtelevan kokoista koiraa. Alfred tykkäs kaikista vaikka toisia oli helpompi lähestyä kun toisia. Yksi kissoista oli erityisen tökkimisen kestävä ja oli lähinnä hieman vaivaantunut siitä, että kaveri tökki sitä silmiin ja estääkseen sen veti päättään taakse päin. Kun se sitetn vielä aikansa tökki ja taputteli hieman railakkaasti niin Rölli tajus, että oli sen pakko siirtyä jos sen meinaa saada kersan lopettamaan (niin kyllähän minä sille sanoin, että olisi varovainen eikä ottaisi kovaa, mutta…). Lähdettin pariin kertaan koiratarhalle mukaan ja A oli ihmeissään koirien määrästä ja miten erilaisii ne voi olla, mutta oli kuitenkin turvallisesti äitin rintarepussa. Sää oli sitten aivan mahtava ja oltiinkin ulkona aika paljon, keinuttiin ja leikittiin hiekkalaatikossa. Tietysti saunottiin kokonaiset kaksi kertaa. Ekan saunareissun aikana A sai mennä tätin hoitoon mummille siksi aikaa kun minä saunoin vähän lisää.Käytiin myös kokeasaaressa vanhan ystäväni Ullan ja hänen suloisen tyttönsä Sonja-Olivian (2v) kanssa. A ei nyt varmaan hirveesti niistä eläimistä ymmärtänyt, mutta näki kyllä leijonat poikasineen, riikinkukon, joitakin hassuja sorkkaeläimiä ja kääpiö mangusteja. Minä näin vähän enempi ja yritin näyttää A:llekin, mutta olihan se vaikeaa eläinten paikan ja suojavärin ansiosta.

Snart ska vi flyga. Kohta mennään lentämään.

Man måste ju jämföra huvudbon. Täytyyhän päähineitä verrata.

Vad.. i... helvete är det här??? det fastnar ju på fingrarna och ör omöjlig att bli av med...
Mitä... helvettii... tää ... on??? Sehän tarttuu sormiin kiinni, eikä päästä irti...

Carla Jeti

Peppi Bambi

bastu och gung- saunaa ja keinu

Vi var på landet över helgen och det var skönt, bastade nästan varje dag. Båda har fortfarnade lite snorighet och hosta kvar men annars mår vi bra, kör med utvidgande behandling mest för att A ska fortsätta hosta ur klägget. A fick gunga på gungan som hans farfar hade gjort i ordning. Den hade A's faster haft när hon var liten. Det blev lite dubbel gung för den satt fast på gren av en gammal ek så det blev lite upp och ner gung också. Han tyckte det var jätte roligt. :) Han gillade den bättre en "blöjgungorna" i parken, kanske för extra dimensionen.

Oltiin pitkäviikonloppu mökillä ja oli mukavaa, saunottiin mekein joka päivä. Molemmilla on vielä vähän räkäisyyttä ja yskää jäljell, mutta noin muuten alkaa olla ok, annan vielä A:lle laajentavaa hoitoa, että saisi limat ylös yskiessä. A sai keinua isoisän laitamassa keinussa ja tykkäs kovasti. A:n tätillä oli ollut se pienenä. Siinä tuli tupla keinuefektit kun se keinui myös ylösalas, koska se oli kiinnitetty tammenoksaan. Tykkäs siitä enempi kun leikkipuiston "vaippakeinuista" ehkä just ylimääräisen ulottuvuuden johdosta.

Jävla förkylningar- Pirun flunssat

Nu är vi förkylda båda två. Jag tror att jag ligger lite före i förloppet men A har tagit mest stryk. Hans feber klättrade uppåt 40 i natt (39.7 grader vid mätning kl. 3) och han tyckte inte alls att det var ngn vidare roligt, nu är den nere på kring 38.5. Själv har jag känt mig lite febrig men kan inte bekräfta detta för jag hittar inte termometern (och vill inte stoppa A's rumotermometer i munnen eller ngn annanstans för del heller... det är hans och så får det vara). Vi hade precis avslutat antibiotika salva behandlingen på ögat när han blev sjuk igen. Denna gång har vi inte behövt astmamedicin lika mycket som tur är.
No nyt ollaan sitten flunsassa molemmat. Luulen, että minä olen hieman edellä, mutta A:lla oireet pahemmat. Viime yönä sen kuume lähenteli 40:ä (39.7 astetta kun mitattiin kl. 3) eikä se tykännyt yhtään asiasta, nyt kuume laskennut 38.5 hujakoille. Olen itsekin tuntenut oloni hieman kuumeiseksi, mutta en ole voinut vahvistaa epäilyjä, koska en löydä kuumemittaria enkä halua laittaa A:n pyllymittaria suuhun tai minnekään muualle (se on sen). Oltiin just päässy lopetta antinbioottisalvakuuri kun uusi flunssa iski. Tällä kertaa ei onneksi ole tarvinnut niin paljon astmalääkettä, vaikkakin jonkin verran.

I förmiddags hemma (en liten bit) och senare på dagen när vi var på öppna förskolan (typ två meter, från hallen till leksalen) gick jag och Alfred hand-i-hand och han gick jättefint bredvid mig. Jag vet inte om man kan säga att han går ännu men så gott som. Han är 8½ månad gammal.
Tänään aamupäivällä (pätkän) ja myöhemmin iltapäivällä, kun oltiin avoimessa päiväkodissa (tyyliin pari metriä, eteisestä leikkisaliin) minä ja Alfred käveltiin käsi kädessä ja se käveli tosi hienosti mun vieressä. En tiedä voiko sanoa, että se kävelee jo, mutta ei kaukana kyllä ole. Se on nyt 8½ kuukautta.

Här står han -Tässä se nyt seisoo

Han stod jätte länge för jag hann hämta kameran och ta ett gäng bilder, det här var nog den bästa.
Se seisoi tosi pitkään. Ehdin nimittäin hakea kameran ja ottaa kasan kuvia, tämä oli paras.

Världens finaste! -Maailman ihanin!

Lille man har jag. Ögonen är redan mycket bättre efter tre behanlingar med antibiotika salva och han har inte gnällt någonting. Han äter delvis själv dvs. jag ser till att det finns mat på skeden och han stoppar skeden i munnen (kör med två skedar för att få tag på en sked själv när han upptagen med den andre). Han är hur duktig som helst. Visst blir det spill men ganska lite och framför allt mindre än med fingrarna (det kanske hjälper att ha orinnigt mat). Han kan ta ett antal steg med stöd av ett av mammas fingrar, som är mest mental men lite får man hålla emot. Han kan stå utan stöd mellan 30-60 sek (lite beroende på vad han gör). Ska försöka fånga på bild, dock är det sällan man hinner med kamera i sådana lägen om man inte bär med sig den hela tiden.

Pikkumies minulla. Silmät on jo paljon paremmat kolmen antibioottiannoksen jälkeen ja yhtään se ei ole valittanut. Se syö jo osittain itse, eli laittaa lusikan hienosti suuhun kun siihen vaan laittaa ruokaa. Hyvin vähän tippuu pois vaikka aina jonkin verran (voihan olla, että ruoan koostumus auttaa asiaa, se pysyy nimittäin varsin hyvin lusikassa). Käytän muuten kahta lusikkaa, että saisin aina johonkin lusikkaan laitettua ruokaa, kun se on työllistettynä toisen lusikan kanssa. Se saa otettua jo muutaman askeleen ihan vaan yhteen minun sormista tukeutuen (lähinnä on tuki varmaan henkistä vaikka hieman saa pitää vastaan). Lääkärikään ei ollut maanantaina uskoa, että Alfred oli Alfred kun se listasta luki, että oli kyse n. 8 kk lapsesta ja me duunailtiin kävelytreenejä siinä odotellessa. Oli varsin otettu. :) Seisookin ilman tukea n. 30-60 sek vähän riippuen mitä se tekee tai on tekemättä. Tarttis yrittää saada kuvaa siitä, ei vain jaksa roudata kameraa kainalossa ihan koko aikaa.

Halvögd- Silmäpuoli

Nu har lille mannen åkt på ögoninfektion och det är faktiskt lite synd om honom.

Nyt on pikkumiehellä sitten silmätulehdus molemmissa silmissä vaikkakin se on selkeämmin oikeassa, reppana.

Bilder - Kuvia

Tänkte det kunde vara roligt med lite bilder istället för massa text.

Vois olla hauska katella vähän kuvia tylsän tekstin sijasta.



Vadå mat i ansiktet? Jag minns tydligt att jag har fört händerna i munnen för att äta... Visst är mina nya tänder fina?
Ai miten niin ruokaa naamassa? Muistan ihan tarkkaan ohjanneeni kädet suuhun syödäkseni... Eikös mun uudet hampaat olekin hienot?


jaja, you got me... men jag är faktiskt trött också
Joo joo, jäin kiinni... mutta mähän olen myös väsynyt



Orkar inte äns hålla huvet uppe, men handen är i munnen!
En jaksa edes pitää päätä pystyssä mut huomaa, käsi on suussa!



Banan är godast när man får äta själv
Banaani on parhaimillaan itse syötynä



Kolla! Är den där?
Kato! Onks se siellä?


Efter maten ska man städa efter sig... :(
Ruoan jälkeen on siivouksen aika... :(



Jag kan faktiskt visa mina fina tänder utan en massa kladd i ansiktet
Kyllä mä osaan hampaani näyttää ilman sotkuja naamassakin



Mamma hittade världens minsta snigel eller kanske en snäcka vid stranden (klicka på bilden) Äiti löysi maailman pienimmän etanan vai oisiko jonkun näköinen simpukka (klikkaa kuvaa)

It's microskopic!

A börjar bli bättre efter en jobbig förkylnings helg. Han började ju bli lite krasslig och hade svårt att sova redan natten till torsdag förra veckan. Detta ledde sedan till högt feber natten till lördag och riktigt svårt att andas. Han har ju fått diagnosen förkylnings astma vilket innebär att så fort han blir förkyld så sätten den sig i lungorna och denna gång ordentligt. Jag började med luftvägvidgande behandling redan lördag förmiddag. Han var trött och hängig hela dagen och hade det jobbigt för det mesta. Jag tyckte att att hans andning blev bara sämre så vi kontaktade sjukvårdsupplysning som rekommenderade att vi skulle låta en läkare lyssna på honom. A åkte iväg med pappan och fick två behandlingar med utvidgande medel (en kvart mellan behandlingar), efter lite om och men så blev det lungröntgen för att se omfattning av släm/ avfärda lungiflammation. Resultatet blev recept på kortison inhalator. När vi väl körde igång kortison behandling så började det hända saker. Hostan blev mer produktiv (dock behövdes ytterligare utvidgande behandling) och febern släppte till slut natten till tisdag. Måndag morgon hade han fortfarande 39 graders feber. Nu äter han nästan normalt, sover nästan hela natten och är allmänt ganska pigg.

Elikkäs A alkaa ollaan parempaan päin viikonloppuisen ja alkuviikon työlään vilustumisen jäljiltä. Sillä alko limaa kerääntyä nieluun jo keskiviikkona/torstain vastaisena jolloin se selkeästi nukkui huonommin. Lauantain vastaisena yönä nousi sitten kuume 39 asteen hujakoille ja hengitys vaikeutui selkeästi. Lauantain aamupäivällä aloitin astman lääkityksen (ihan vaan hengitysteitä laajentava preparraatti) joka ei oikein tuntunut purevan. A oli väsynyt ja aika laiskan oloinen (vai miten sitä tilaa nyt kuvailis) ihan selkeästi oli työlästä. Soitettiin sitten terveyspalvelupuhelimeen ja ne suositteli, että veitäis poika lääkärille, joka voi sitten kuunnella tämän keuhkot. Isänsä lähti viemään (minä jäin pesemään pyykkiä) ja sairaalassa saikin kahdet inhalaatiosessiot (vartin välein) ja vielä keuhkoröntgen terkistaakseen liman levinneisyys ja myöskin että keuhkoputken tulehduksen vois poistaa listalta. Se sai sitten kortisoni inhalaattori reseptin ja kun se hoito alettiin niin lähti limatkin irtoamaan. Yskästä tuli selkesti tuottavampaa (tosin sen ulossaantiin vaadittiin vielä "putkienlaajennushoitoa"). Kuume sitten hellitti maanantai iltana/tiistain vastaisena yönä, maanantai aamuna oli vielä 39 asteen kuume. Nyt se syö melkein normaalisti ja nukkuukin melkein koko yön ja on jo aika pirteä tosin vielä räkäinen ja yskäinen.

Siitä on hetki kun tuli kirjoitettua. Potta treenejä on vähän jarruteltu kun uutuden innostus on poistunut ja nyt ei yleisesti ottaen haluta istua ollenkaan kun on niin paljon mielenkiintoisempaa tekemistä muualla ja sittenhän sattuu vahinkoja. Hampaita on nyt kaksi (pääsiäispyhien päätteksi kurkkas toka hammas esiin).
Tänään oltiin yhdessä avoimessa päiväkodissa ja tälläkin kertaa A:ta "lähenteli" vanhempi poika. Hmm... mikähän siinä on kun ne pojat niin on A:n perään, veikkailtiin vähän lohtuvan sen pusuhuulista tai mahdollisesti lumoavista silmistä, hihi. Se vaan rauhallisesti ottaa tilanteet vaikka tänään se kaveri oli varsin sitkeä ja ei millään halunnut lopettaa halailuja ja pussailua. :)

Kiss i pottan! -Pissit potassa!

Helgen tillbringades på landet på Värmdö. Det var skönt, jag lyckades hinna med att slipa och betsa (med en färgad bets - tjära så de blev ganska mörka :)) 6 stycken bänkskivor som vi ska ha ovanför några byråer (ja, 6 stycken). A hade en lite jobbig första natt där ute men sedan funkade det rätt bra. Just det han fick krypa omkring på marken för första gången också och smaka på första torkade blad (var inte gott... :)).

Idag köpte jag en liten Baby Björn potta och vi testade innan badet ikväll. Han fick först titta och känna på pottan och sedan fick han sätta sig i den. Han fick sitta där och känna efter och bekanta sig med pottan (det var roligt att trumma på den). När han sedan ville bort från pottan så fick han det men inte på en gång, vi försökte få honom att sitta kvar längre (vi ville få ett bättre kort på honom egentligen). När han sedan kom av pottan så visade sig att det är klart att han skulle upp, han hade ju kissat klart. Ja! Exakt! Det var lite kiss i pottan. Vilken jubel det blev och vi var så stolta. :)

Viikonloppu vietettiin mökillä Värmdössä. Oli mukavaa, ehdin jopa hioa ja petsata 6 kappaletta (värillisellä petsiöljyllä -terva, eli niistä tuli aika tummat), jotka sijoitetaan muutaman laatikoston päälle (niin, kuuden...). A:n eka yö mökillä oli hieman työläs, piti syöttää sitä klo 3 yöllä, mutta jatko menikin sitten ihan ok. Ai niin, se sai ekaa kertaa ryömiä maassa ja maistaa kuivunutta lehteä (ei ollut hyvää... :)).

Ostin tänään A:lle pienen Baby Björn potan ja testattiinkin sitä ennen kylpyä illalla. Hän sai ensiksi katsella ja tutkia sitä ja sitten laitettiin se istumaan potalle. Hän sai istua siinä ja tutkiskella ja tunnustella pottaa (rummuttelu oli kivaa). Kun hän sitten halusi pois potalta niin yritettiin, että se olisi istunut vielä hetken (kumiankalla houkutellen kun yritettiin saada siitä parempaa kuvaa), mutta ei onnistuttu vaan se poistui potalta. Kun se oli siirtynyt pois potalta niin olihan se selvää, että niin oli tehtävä, koska hän oli pissinyt valmiiksi. Niin justiin! Siellä oli pissat potan pohjalla. Riemu ja juhla, me olimme tosi ylpeitä.

öppna förskolan hurra! -Avoin esikoulu jippii!

Idag var vi för första gången på öppna dagiset och det var jätte roligt. Det var första gången med så mycket barn för Alfred. Det tog en stund för honom att vänja sig men efter ca. fem minuters fundering kom sakta igång. Undrar vad han tänkte när en fartfylld liten kille på sin väg mot dörren stannade vid Alfred och passade på att smaka på hans läppar (det var väl en variant på tungkyss..) och var kanske inte helt nöjd med responsen eller ngt för A fick en liten klapp på kinden eller om det var stryk innan han fortsatte sin färd. Alfred stod kvar på alla fyra, ganska stelnad och tittade sedan på mig förundrad (kanske för att jag skrattade högt). Han fick köra dragkamp om en leksak eller två, taffsa på en tjej från föräldrargruppen och njuta av att vara barn bland andra barn. Jag tror att han tyckte att det var jätte roligt.

Tänään oltiin sitten eka kertaa avoimessa esikoulussa ja se oli tosi hauskaa. A oli ekaa kertaa niin monen lapsen ympäröimänä ja vapaasti liikuskelemassa. Sillä meni hetki totutella ympäristöön ja noin viiden minuutin tarkkailun jälkeen se lähti hitaasti liikkeelle. Mitähän se ajatteli kun eräs vauhdikas nuori miehenalku kontatessaan ovea kohti pysähtyi A:n kohdalla ja nuolaisi sen ylähuulta ja ei ehkä pitänyt A:n reaktiosta, kun ennen kuin jatkoi matkaansa huitaisi sitä kevyesti kämmenellä. A seisoi kontallaan hetken jähmettyneenä ja katsoi minuakin ihmetellen (ehkä siksi kun nauroin ääneen tapahtuneelle). Se sai sitten vetääköyttä lelusta jos toisestakin, kopeloida yhtä tyttöä vanhempainryhmästä ja ihan vaan nauttia lapsena olemisesta toisten lasten keskellä. Mä luulen, että sillä oli hauskaa.

Första tand har brutit igenom - Eka hammas on tullut läpi

Nu har det hänt äntligen. Alfreds första tand har brutit igenom. Man kan helt klart känna en vass kant på nedre käken och biter till fint när man petar in fingret i munnen. :) Dock har jag inte riktigt kunnat bekräfta det med ögon (han vill liksom inte visa riktigt och jag vill inte tvinga).

Vihdoinkin! Eka hammas on selkeästi tunnettavissa alaleuassa jag se puree mukavasti kun työntää sormen suuhun. :) En ole tosin vielä voinut vahvistaa havaintoa silmin kun se ei oikein halua näyttää, enkä viitsi väkisin.

nedskärningar i skolan

Nu ska de skära ner massa inom skolan. Vilket innebär att personal tätheten minskar eller klassstorleken ökar. Detta efter all snack om att svenska skolan halkar efter i internationella mätningar. Ja, jag har märkt att vi finner oss i sämre tider och man måste göra prioriteringar, men att skära ner på ngt som förmodligen redan finner sig i anorektisk tillstånd... jag vet inte, känns inte bra. Och detta samtidigt som det betalas ut feta bonusar och ersättningar till några få lyckligt lottade (nu syftar jag på staten som hoppar in och skjuter till pengar i banker som under flera år ar skötts illa utan en gnutta sund förnuft i bagaget). Det är klart, ett avtal är ett avtal. Har man en gång varit idiotisk nog att ha skrivit på godkännande av ohyggliga ersättningar så får man väl leva med konsekvenser och det mesta av pengarna är utbetalda för länge sedan och de som fick dem lever gott idag och förmodligen utan några som helst samvetskval. Det är kanske lätt att nu säga att vem som helst borde fattat att det var ohållbart, men inte, och människan är en självisk varelse utan dess like. Just det, skolan, undrar hur de har tänkt att det kommer att slå inom skolaväsen. Knappast blir det lättare att förbättra elevernas resultat. Jag kommer ihåg från när jag gick i högstadiet i Finland vid 90-tals skiftet, då var det också sämre tider. Det skulle sparas då med, vilket iofs för oss inte innebar att vi blev av med några lärare, nej. Istället så fick vi vara jätte noga med alla bocker för de skulle lämnas tillbaka till skolan när året var avslutat och man på det sättet återvann böckerna, och klassresorna fick vi inga pengar till heller utan fick samla ihop pengarna själva. Nu har de förmodligen använt det sparkortet och måste skicka hem lärare. Man blir lite orolig hur det ser ut när det väl är dags för A att börja skolan.

busy, busy, busy

Ja, nu måste man följa lille-mannen precis överallt för nu ska han ställa sig upp mot allt som det bara går att ställa sig upp mot och gärna få tag på saker som går att nå. Han är fortfarande inte helt stabil varför man känner att man bör vara nära hela tiden. Vi ligger verkligen efter med att barnsäkra hemmet, måste ta itu med det också asap.
Joo, nyt sit tarvii seurata pikkumiesta kun hai laivaa kun se sitten nousee kaikkea mahdollista vastaan seisomaan ja repii alas kamat mihin yltää. Se ei ole vielä ihan tasapainon kanssa sinut jotenka sitä haluu sitten tosissaan seurata läheltä ettei sattuis pahasti. Me ollaan sitten kovasti jäljessä kodin lapsiturvalliseksi tekemisessä eli pitäs sekin suorittaa asap.

...Givetvis halkade hans grepp precis så han slog i överläppen och nu är den svullen, typiskt...

...No niin, tietyti sen ote lipsahti justiinsa ja löi ylähuulensa ja nyt se on turvoksissa, tyypillistä...

Finland

Då var man hemma igen, efter en långhelg i mitt födelseland Finland med lille-Alfred. Vi åkte båt dit med hans farmor och farfar och hade en jättetrevlig båttur. Började med drinkar i vinbaren och åt sedan buffé vid 20-tiden. Alfred var egentligen jättetrött men ville verkligen vara med så det fick han efter en liten tupplur i vagnen. Vi hade jätteroligt och skrattade nästan ihjäl oss, åt vad vet jag inte men roligt var det. Ingen annan hade lika roligt, inte ens farmor och farfar fast de försökte hänga med. Men det är ju klart svårt om man är iväg och hämtar mat medans vi kör igång...

Kotona jälleen, pitkän Suomi-viikonlopun jälkeen. Matkustimme Tukholmasta Helsinkiin laivalla A'n isovanhempien kanssa ja se oli mukava reissu. Aloitimme matkan drinksuilla viinibaarissa ja kahdeksan aikaan syötiin sitten seisovassapöydässa. Alfred oli oikeastaan tosi väsynyt, mutta halusi sittenkin välttämättä istua mukana pienten nokkaunien jälkeen. Meillä oli tosi hauskaa ja hekotettiin melkein itsemme hengiltä, mille me hekotettiin en oikein tiedä, mutta hauskaa oli. Kellään muulla ei ollut yhtä hauskaa, ei edes isovanhemmilla vaikka ne yritti kyllä pysyä kärryillä meidän jutuissa. Eihän se helppoa ole kun on hakemassa ruokaa kun me alotetaan...

Så här roligt var det. Bilden är lite oskarp för att man kan ju inte bara sitta still.

Ja näin hauskaa oli. Kuva on vähän epäselvä kun eihän me maltettu paikallaan istua.

På morgonen innan vi skulle kliva i land tittade vi förbi bollhavet med A's farfar och de vuxna åt champagne frukost. Den ammande mamman ansåg väl att det var lite för tidigt att köra igång å avnjuta alkohol så herren i sällskapet fick göra en insats för att inte behöva hälla ut helt ok alkohol.

Aamulla ennen maihinnousua käytiin sitten tarkistamassa pallomerin A:n isoisän kanssa ja aikuiset söivät champanja aamiaisen. Imettävä äiti oli kylläkin sitä mieltä, että oli turhan aikaista alkaa kitata alkoholia jotenka seurueen mies sai sitten avustaa hädässä ettei tarvinnut ihan käyttökelpoista alkoholia heitää hukkaan.

Väl iland tog vi en taxi till järnvägsstationen där vägarna skiljdes åt. Jag och A hoppade på en buss som skulle ta oss till Håkansböle (den ökända förorten som jag är född och uppvuxen i) och A's farmor och farfar fortsatte med sitt (de skulle träffa en finlandssvensk bekant som de har känt länge på Kiasma - moderna museet i Helsingfors).

Maissa sitten siirryimme rautatientorille taxilla ja siellä tiemme erkanivatkin. Minä ja A matkasimme bussilla Hakunilaan ja A:n isovanhemmat jatkoivat omille teilleen (heillä oli lounastapaaminen tutun henkilön kanssa Kiasmassa).

Framme! Och det var mycket snö. Vår stadsvagn sattes på prov i dessa nästan Sibiriska förhållanden men med lite finsk Sisu så klarar man att ploga sig fram i nästan vilket underlag som helst med nästan hur mycket packning som helst. Eftersom vi skulle flyga hem så hade vi faktiskt ganska lite packning.
Perillä! Ja lunta oli paljon. Meidän kaupunkivaunu pääsi koetukselle melkein Siperialaisissa olosuhteissa, mutta sisulla mennään kyllä mistä vain ja kannetaan melkein mitä vain. Koska kotiin lennettäisiin niin onneksi oltiin kylläkin pakattu kevyesti.
Och vi träffade moster Auli...
och handlade på Ikea och Jysk (resesäng för A att sova i)
Ja tapasimme Auli-tätin...
ja kävimme Ikealla ja Jyskillä ostoksilla (matkasänky A:lle)


Hon hade rolig keps...
Sillä oli hauska lippis...

Och hon var inte ensam med keps men jäkligt kul var det..
Eikä se ollut ainoa jolla oli lippis, mutta hauskaa oli...

Och mormor var rolig att träffa igen...

Mummikin oli kiva taas nähdä...

Morbror Jari kom förbi oanmäld... Rätt kul prick.
Jari-enokin käväs ilman varoitusta... Aika hauska kaveri.


Och det var massa hundar...
Ja siellä oli kasa koiria...



Och några katter som iofs höll sig lite undan...
Ja muutama kissa, jotka tosin pysytteli aika hyvin piilossa...

Och vi åt på krogen i stan (A åt medhavd).

Ja me syötiin ravintelissa keskustassa.